Atleticon täytyi kokea vaikeuksia Athleticia vastaan saadakseen takaisin sen, mitä he pitivät omakseen. Filomenan tammikuussa jäädyttämät kolme pistettä, joiden kanssa hän oli haaveillut, kun Barca ja Real Madrid rohkaisivat häntä, ovat nyt todellisuutta. Tartuakseen heihin molemmin käsin hänen täytyi nostaa tulitikku, joka toisinaan näytti olevan kaukana hänen ulottuviltaan. Llorenten ja Suarezin välillä puna-valkokultapari jäljitti Muniainin alkuperäisen iskun (2-1) ja laski johtajan paljon pehmeämmälle patjalle.
Ja Atlético vaikutti hieman hämmästyneeltä tuosta tärkeästä tapaamisesta, jossa hänen oli päivitettävä tilinsä lopullisesti. Ikään kuin verta vuotaisi vielä Benzeman viime hetken puukotuksesta derbyssä, joka oli pelattu kolme päivää sitten samalla nurmikolla. Punavalkoisen apatian ja Athleticin hampaan välissä johtaja pysyi pitkään loukussa siinä lasihäkissä, jonka Marcelino oli suunnitellut. Oblak huusi. Savic tuki häntä. Huudti Kauniisti. Suarez kirosi. Mutta Simeonen omat eivät pystyneet vastaamaan kaksoiscupin finalistille, mikä syystä onkin. Pallo ja halu olivat lähes koko ensimmäisen näytöksen ajan Baskimaan joukkueen perintöä, jossa Muniain heitti yhteen kaiken, mitä Joao Felix toisessa kaivannossa ei kyennyt yhdistämään. Oli vaikea sanoa, kumpi heistä pelasi kotona vierailijan harmaan univormun ulkopuolella.
On selvää, että ilman tahtoa lahjakkuus ei riitä, oli edellisessä Simeone kuiskasi, osoitti aloittajaksi palanneen Joaon suuntaan. Että hän viipyi yli tunnin, kunnes Correa otti paikkansa menetti merkityksettömyyteen. Ei vain hyökkäävä, vaan myös puolustava. Silmänpaine ei yleensä ole koskaan tehokasta. Joten Athletic, joka onnistui kaikissa rojiblancon yrityksistä estää hänet, päätyi repimään Atléticon kasvot Muniainin iskulla. Tuo johtajan yliluonnollinen puolustava lujuus näyttää olevan menneisyyttä. Tosiasia on, että Iñaki Williams, joka etsi aina keskusten selkää, päätyi lopulta löytämään kumppaninsa alueen sydämestä, ja hän yliajoon mutta tappavalla laukauksella petti Oblakia ja antoi johtajalle toisen hyvän iskun ranteeseen. .
LLORENTEN HILJAIMET
Vaikka demonien valtaama Simeone tukehtui, se ei myöskään auttanut saamaan Atléticoa ulos katatoniastaan. Luis Suárez oli saari hyökkäävänä, ja muutamaa kaukaista Carrascon laukausta lukuun ottamatta Unai Simónilla oli rauhallinen tyyssija ympärillään. Raúl García, jolla oli vielä muutama hyvä minuutti argentiinalaisen valmentajan komennossa, puri jokaista palloa paljain rintakeksin Savicin ja Felipen kanssa. Se vanha soturihenki napalmin tuoksulla, joka nyt havaitaan vain jokaisessa Suárezin paalussa.
Atlético halusi mennä tulostaulun alla olevaan pukuhuoneeseen, mutta päätyi kelloon, kun kello ja Athleticin penkin huudot vaativat lepoa. Marcos Llorenten pää Lemarin terävän keskustan jälkeen helpotti polkua, joka hämäsi kuoppaisesti. Pelastava salama, joka edelsi Simeonen kiihkeää puhetta kopissa. He olivat säästäneet osan ihosta iltapäivällä, jonka tarkoituksena oli lisätä heidän ylpeytensä ja tulojaan kenraalin johdossa.
Johtaja tarvitsi todellisuudessa vain viisi minuuttia tulostaulun kääntämiseen. Heti toisen näytöksen valkenemisen jälkeen Luis Suárez hätkähti Bilbaon alueelle ja Unai Núñez päätyi puremaan syöttiä. Hänen jalkansa osui Uruguayn kärkeen, eikä Gil Manzano epäröinyt antaa rangaistusta. Kukaan ei protestoinut. Jos Suarez oli siellä, se johtui siitä, että Llorente oli löytänyt hänet tutkastaan. Ja tästä tuurista tuli rojiblancon ampujan 18. maali, jolla Atlético nosti jälleen jyrkän jakson.
Athletic työnsi ja Atletico kääri hihat etsiessään tappavaa vastareaktiota, jota he eivät myöskään löytäneet, kuten derbyssä tapahtui. Anna hänelle aikaa, anna hänelle. Marcelinon pojat vaativat yhä uudelleen ja uudelleen, kaukana siitä, että he luovuttivat. Viimeisellä kierroksella Lemar, Joao Felix tai Luis Suarez eivät olleet paikalla katsomossa, ilman aikomusta pukea takkiaan. Lepo soturille tai suoja neljää keltaista vastaan, joita hän kantaa repussa.
Simeone on elänyt raskaalla sydämellä viimeiseen hengenvetoon asti. Siihen viimeiseen palloon asti, jota kohti Oblak lensi pelottomasti. Atletico ei palanut tulella pelaamisesta huolimatta. Joten nyt hän nukkuu taas pehmeällä patjalla.
